Kolkuttavatko kurssiesseet takaraivossa? Tieteellisen kirjoittamisen haasteet ja pari ratkaisuehdotusta

Tuntuuko tieteellinen kirjoittaminen hankalalta? Ei hätää, et ole yksin. Tieteellisen maailman käytänteet ja niin sanotut “kirjoittamattomat säännöt” voivat tuntua suurilta haasteilta ja suoranaisilta mysteereiltä. Kirjoittaminen on jo itsessään monisyistä puuhaa. Se koostuu eri vaiheista: aiheen löytämisestä, tekstin rakenteen hahmottelusta, itse sisällön suunnittelusta ja vasta kaiken tämän jälkeen lopulta itse tekstin tuottamisesta. Akateeminen kirjoittaminen taas sisältää erilaisia akateemisia käytänteitä ja taitoja, muun muassa eri tieteenlajien lähdeviittaustyylejä sekä tieteellisen tekstityylin osaamisen. Haasteita näiden akateemisten käytäntöjen lisäksi ilmenee myös alati muuttuvassa tiedeyhteisössä. Hyvä esimerkki tästä on uudenlaisten tekstin tuottamisen tavat ja niihin tarvittavat digitaidot.

Tieteellisen kirjoittamisen kipukohtia ovat usein tieteellisen tekstin lukeminen, kirjoittamisen aloittaminen, tekstin kirjoittaminen ensimmäistä kertaa sekä tekstin viimeistely. Kirjoittamisen alkuvaiheessa varsinkin aiheen jäsentäminen ja kirjoittamisen suunnitteleminen voivat tuntua haastavilta. Kun tekstin on viimein saanut lähes valmiiksi, työn palauttaminen menee usein huolellisen läpikäynnin edelle, minkä seurauksena työ voi jäädä viimeistelemättä. Jotta voitaisiin välttää tämä ongelma, olisi parempi, jos kirjoittaminen nähtäisiin pala palalta kehittyvänä prosessina, eikä teksti olisi vain yhden illan tuotos. Helpottaisiko, jos tietäisit, mistä negatiiviset tuntemukset ja kielteiset ajatukset kirjoittamiseen voivat juontaa juurensa?

Kirjoittamiseen vaikuttaa niin ulkoinen kuin myös sisäinen motivaatio. Näistä kahdesta toimii esimerkkeinä suoritusmotivaatio ja suoriutumisen halu. Suoritusmotivaatiota voi tarkastella ulkoisena motivaatiotekijänä, sillä yksilön motivaatio suoriutua tehtävästä voi olla yhteydessä muihin henkilöihin ja esimerkiksi heiltä saatavaan palautteeseen ja arviointiin. Muita ulkoisia motivaatioita voivat olla esimerkiksi status ja sosiaalinen hyväksyntä. Suoriutumisen halu toimii taas lähemmin yksilön sisäisenä motivaatiotekijänä, sillä se on suuremmissa määrin yhteydessä ihmisen minäkuvaan omasta kyvykkyydestä ja halusta hallita tehtävän tekemistä. Suoriutumisen halu on siis enemmän yksilöön itseensä kohdistunutta kuin muihin kohdistunutta ”motivaatiota”. Kirjoittaminen voi tuntua haastavalta, jos yksilön motivaatio ei ole sisäistä, niin sanotusti itselähtöistä. Jos koet kirjoittavasi vain saadaksesi hyvän kurssiarvosanan etkä esimerkiksi oppiaksesi uutta ja kehittääksesi itseäsi, ei ole ihme, jos kirjoittamisprosessi tuntuu vaivalloiselta.

Kuka minä olen? Kirjoittamiseen ja siihen tarvittavaan motivaatioon vaikuttavat myös identiteetti ja sen tavoitteet. Identiteetti on ihmistä määrittävä tekijä ja vaikuttaa suuresti yksilön minäkuvaan. Opiskelijoilla omaan identiteetin määrittelyyn voi usein sisältyä erilaisia kysymyksiä: Olenko kykeneväinen kirjoittamaan vaadittujen standardien mukaisen tutkielman? Mitä jos en olekaan tarpeeksi akateeminen kirjoittamistyylissäni ja pohdinnassani?

Yksi apu tieteellisen kirjoittamisen haasteisiin voi olla yhteisöllisyys. Vaikka yliopistomaailmassa monet tehtävät suoritetaan itsenäisesti, voi olla hyvä harkita tehtävien tekemistä myös yhdessä opiskelijatovereiden kanssa. Yhdessä tekemisessä muiden näkökulmat ja neuvot itselle haastaviin aihealueisiin voivat koitua erittäin hyödyllisiksi. Samalla kuullessa muiden ajatuksia omakin kiinnostus aihetta kohtaan voi kohentua ja motivaatio kirjoittamiselle syttyä. Onhan tieteen tekeminen loppupeleissä kuitenkin toimintaa, joka perustuu sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin.

Toisena tarpeellisena taitona akateemisen maailman haasteissa pyörivälle opiskelijalle voisi osoittautua tieto- ja viestintäteknisten taitojen hyödyntäminen, olemmehan suurin osa somessa joka päivä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa on noussut entistä enemmän keskipisteeksi verkkolukemisen hallinta sekä verkossa tapahtuva ongelmanratkaisu. Vaikka me yliopistolaiset olemme tottuneita netin käyttäjiä, usein voimme sokaistua sille, kuinka käden ulottuvissa apu akateemisen kirjoittamisen ongelmiin voikaan olla verkossa. Jos akateemiseen maailmaan sopeutuminen ja tieteellinen kirjoittaminen tuntuvat epämiellyttävältä, on hyvä muistaa, että harvoin on kyseisten ongelmien kanssa yksin. Pohtimalla aiheita yhdessä opiskelijatovereiden kanssa sekä käyttämällä verkon loputonta tietopankkia hyväkseen aiemmat haasteet ja huolenaiheet akateemisen maailman sekavuudesta saattavat selventyä vähitellen.

Valtiotieteiden opiskelijat Anna Koivisto, Aino Pöntinen ja Anna Pöyry

Ps. Hyviä kirjoittamisen apuneuvoja löytyy muun muassa Kielijelpistä.

Miten tämä teksti syntyi?
Anna Koivisto, Aino Pöntinen ja Anna Pöyry päättivät kirjoittaa yhdessä akateemiset tekstitaidot -kurssille esseen, joka käsittelisi jollakin tapaa kirjoittamista. Lopulta näkökulmaksi tarkentui ”Akateemisen kirjoittamisen haasteet opiskelijan silmin”. Tästä tuli myös kurssiessee otsikko. Opiskelijat saivat kurssilla vertaispalautetta teksteistään vertaisryhmältään ja hioivat tekstiään kirjoitusprosessin eri vaiheissa. Lopuksi opiskelijat muokkasivat esseestä tämän blogitekstin.

 Lähteet

Helenius, J. (2003). Tieteellisen kirjoittamisen kipupisteitä. Yliopistopedagogiikkaa kehittämässä – kokeiluja ja kokemuksia, 195–222.

Kiili, C., & Mäkinen, M. (2011). Akateemiset tekstitaidot ja niiden ohjaaminen yliopistossa. Korkeajännityksiä – kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta, 219–235.

Poutanen, K., Toom, A., Korhonen, V., & Inkinen, M. (2012). Kasvaako akateeminen kynnys liian korkeaksi? Opiskelijoiden kokemuksia yliopistoyhteisöön kiinnittymisen haasteista. Osallistava korkeakoulutus, 30.

Vanhatalo, P. (2002). Kirjoittamisen motiiveista ja motivaatiosta. Pro Gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

(Kuva: Unsplash)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *