Kangertaako kandityö?

Olen akateemisen kirjoittamisen opettajana vuosien myötä tavannut lukuisia yliopisto-opiskelijoita, joita askarruttaa ja pelottaa kandidaatintyön kirjoittaminen. He eivät ehkä luota taitoihinsa kirjoittajina, tai heitä pelottaa ajatus siitä, että pitäisi kirjoittaa tieteellistä tekstiä  – ensimmäistä kertaa elämässä. Heillä ei välttämättä myöskään ole vielä käsitystä siitä, millainen teksti kandidaatintyö on. Onko se ”pikkugradu” vai jotain muuta?

Opiskelijoiden huoli on ymmärrettävä ja aivan normaali. Ketä tahansa ihmetyttää lähteä tuottamaan tekstilajia, jota ei kenties koskaan ole lukenut. Kandidaatintyöthän eivät ole julkisia, joten niitä ei juuri saa käsiinsä. Maisterin tutkielmia eli pro gradu -töitä voi sen sijaan lukea kirjastossa tai sähköisinä versioina yliopistojen tietokannoista.

Kandidaatintyötä tekstilajina ei myöskään kuvailla juuri missään kirjoittamisoppaissa, sillä sen muoto vaihtelee eri opiskelualoilla. Tiedekuntien ja oppiaineiden verkkosivuilla on toki julkaistu ohjeistusta, mutta sitä voi olla hankala löytää ja sen laatu ja laajuus vaihtelevat huomattavasti.

Opiskelijan onkin siis pitkälti luotettava siihen, että oman alan opettajan ohjaus sekä seminaarimuotoinen opiskelu kandidaatintyöprosessin aikana antavat riittävästi tukea työn tekemiseen. Lisäksi vertaistukea ja kirjoittamisen opettajan tukea voi saada Akateemisten tekstitaitojen kursseilta, joita yliopistojen Kielikeskukset järjestävät.

Kandidaatintyön tekemiseen liittyvä huoli kenties vähenee, jos jättää sivuun ajatuksen, että kyse on opinnäytetyöstä, jossa pitää osoittaa hallitsevansa tieteellisen kirjoittamisen ja esittämisen käytäntöjä. Kysehän on harjoitustyöstä, jossa rauhassa voi harjoitella tieteellisten tekstien analyyttista lukemista, olennaisen ja kiinnostavan tiedon esiin suodattamista sekä selväsanaista kirjoittamista. Omien huomioiden esittämiseen sekä argumentointiin kannattaa myös uskaltautua.

Kandidaatintyöstä tekstilajina voi lukea lisää mm. Kielijelpin verkko-oppaasta.

Oheiset vinkit voivat helpottaa kandiahdistusta:

  • Pyydä ohjaajalta tai oppiaineesi edustajalta nähtäväksi muutama kandityö. Niitä lukemalla kirjoittamisen rima todennäköisesti alenee. Kandidaatintyöhän ei ole tieteellinen artikkeli!
  • Ole aktiivinen ja osallistu kandityön tueksi tarjottavaan opetukseen ja ohjaukseen, esimerkiksi seminaareihin ja tiedonhaun opetukseen.
  • Kysy ohjaajalta apua, kun tarvitset sitä. Älä kuormita häntä kuitenkaan pikkuasioilla, jotka selviävät vaikkapa tutkielmaoppaista ja verkkomateriaaleista.
  • Tee suunnitelma kandityösi sisällöstä, kirjoita luonnoksia ja laadi itsellesi aikataulusuunnitelma. Monet Gradutakuun vinkeistä sopivat myös kandityön tekijälle.
  • Hae vertaistukea muilta opiskelijoilta: sopikaa kirjoittamistreffejä kirjastoon, tavatkaa kandikahveilla, joissa voi puhua työskentelystä, lukekaa ja kommentoikaa toistenne keskeneräisiä tekstejä.
  • Ajattele kandityön kirjoittamista oppimisprosessina. Hankalat vaiheet kuuluvat oppimiseen, sillä niiden kautta syntyy uusia oivalluksia ja ajattelussasi tai kirjoitustavassasi tapahtuu muutoksia. Kandityössä on kyse taitojen oppimisesta, ei osaamisen osoittamisesta.
  • Palkitse itseäsi onnistumisista äläkä lannistu vastoinkäymisistä. Niitä on kaikilla, ja niiden selättäminen vahvistaa itseluottamusta kirjoittajana.

Marja Suojala
äidinkielen (suomi) yliopisto-opettaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *