Generated by All in One SEO v5.0.0.1, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Plotti - kaikkea viestinnästä

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://www.plotti.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Artikkelit

- [Syyskuussa 2024 käynnistyy kurssi Asiantuntijan kirjoittaminen (suomi), 2 op](https://www.plotti.fi/2024/08/15/syyskuussa-2024-kaynnistyy-kurssi-asiantuntijan-kirjoittaminen-suomi-2-op/) - Haluatko oppia lisää työelämän tekstitaidoista? Haluatko kehittää taitojasi eri tekstilajien kirjoittajana? Helsingin yliopiston kielikeskus järjestää 3.9.–15.10. kurssin Asiantuntijan kirjoittaminen (2 op). Kurssi on käytännöllinen harjoituskurssi, jolla keskitytään etenkin työelämässä ja asiantuntijaviestinnässä keskeisiin kirjoittamisen lajeihin. Opettajana on äidinkielen yliopisto-opettaja Marja Suojala. Kurssilla tarkastellaan ensin erilaisia työelämän tekstilajeja ja kirjoittamisen muotoja. Tämän jälkeen keskitytään omavalintaiseen lajiin ja
- [Kalmanviiva häämöttää](https://www.plotti.fi/2023/04/20/kalmanviiva/) - "Mun pitäs alottaa kandityö. Sen sijaan aloin tekemään top-listaa tän vuoden viisubiiseistä." "Dedis lähestyy, mut stressaan dedistä ja homman paljoutta niin paljon, etten saa mitään tehtyä." "Essee palautettu 23:59 eilen. Normimeininki. #kahvinvoimalla #vieläehtii" Deadlinella on pahaenteinen kaiku. Se vaikuttaa merkitsevän monelle uhkaavaa kalmanviivaa, joka lamaannuttaa ja ahdistaa. Määräajan murehtimisen kuorma voi toisinaan olla suurempi kuin
- [Kehitä viestintä- ja vuorovaikutusosaamistasi sekä tekstitaitojasi kevään 2024 kursseilla! ](https://www.plotti.fi/2024/02/09/kehita-viestinta-ja-vuorovaikutusosaamistasi-seka-tekstitaitojasi-kevaan-2024-kursseilla/) - Kaipaatko lisäharjoitusta ja uusia näkökulmia työyhteisöviestintään, esiintymiseen, kirjoittamiseen, tekstinhuoltoon tai vaikkapa ideoita oman asiantuntijuuden sanoittamiseen? Helsingin yliopiston kielikeskus järjestää tänä keväänä useita viestinnän sekä suomenkielisen kirjoittamisen ja kielenhuollon kursseja. Kurssit ovat avoimia kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille, ja muutamia paikkoja on kiintiöity myös avoimen yliopiston opiskelijoille. Tervetuloa ilmoittautumaan ja osallistumaan! Kurssit 4. periodissa: Kielen- ja tekstinhuoltoa
- [Tieteellisen kirjoittamisen itsearviointitestin uusi versio käytössä](https://www.plotti.fi/2024/01/18/tieteellisen-kirjoittamisen-itsearviointitestin-uusi-versio-kaytossa/) - Tieki-testin avulla korkeakouluopiskelijat ja muut akateemista tekstiä kirjoittavat voivat tarkastella omaa kirjoittamistaan eri näkökulmista ja tunnistaa siihen liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Testin tulososuus avaa kirjoittamisen osa-alueita ja tarjoaa vinkkejä ja linkkejä oman kirjoittamisen kehittämiseen ja esimerkiksi kirjoittamisen esteiden päihittämiseen. Testin sisällöstä vastaavat Helsingin yliopiston kielikeskuksen äidinkielen ja finskan yksikkö ja sen opettajat ja opiskelijat. Uuden
- [Kirjoittamisen kursseja graduntekijöille keväällä 2024! ](https://www.plotti.fi/2023/12/15/kirjoittamisen-kursseja-graduntekijoille-kevaalla-2024/) - Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa on keväällä 2024 tarjolla Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille (koodi: KK-AI007). Kurssi alkaa 29.1. ja päättyy 15.4. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko maanantaisin klo 16.15–17.45 keskustakampuksella Kielikeskuksessa (Fabianinkatu 26). Opintojakson tavoitteena on tukea gradun kirjoittamista ja edistää konkreettisesti gradun valmistumista. Kurssilla tarjotaan välineitä kirjoittamista edistäviin ajattelu- ja toimintatapoihin ja kirjoitetaan gradua eteenpäin. Kurssi on
- [Palautetta hopeatarjottimella? Vaikuta palautekokemuksiisi](https://www.plotti.fi/2020/08/14/palautetta-hopeatarjottimella-vaikuta-palautekokemuksiisi/) - Kirjoittamisen kursseilla keskustelemme opiskelijoiden kanssa siitä, minkälaisia kokemuksia heillä on palautteesta. Moni tuo esiin, että opiskeluteksteistä saa yliopistossa liian vähän palautetta. Lukeeko vaivalla työstettyjä ajatuksia kukaan? Tekstit tuntuvat katoavan jonnekin Moodlen mustaan aukkoon, tai sitten vastaanottajan reaktioita saa arvuutella parin kuukauden päästä sen perusteella, mikä numero opintoreksiteriin on kurssista lopulta nasahtanut. Tämä huoli on oikeutettu,
- [Ahdistavaa pilkunviilausta ja kuivaa kielioppia vai jotakin muuta? Kokemuksia kielen- ja tekstinhuollon kurssilta](https://www.plotti.fi/2018/10/04/ahdistavaa-pilkunviilausta-ja-kuivaa-kielioppia-vai-jotakin-muuta-kokemuksia-kielen-ja-tekstinhuollon-kurssilta/) - Muistatteko peruskoulun äidinkielen kielioppikokeet? Ne sellaiset, joita varten piti opetella pitkä lista sijamuotojen nimiä tai epämääräisiä rimpsuja sanoja, jotka liittyivät ehkä sivulauseisiin. Varsinkin sijamuotojen nimien kohdalla homma tuntui jo silloin järjettömältä saati nyt, kun muistissa on enää osa eikä sisällöstä muista senkään vertaa. Millainen sijamuoto on illatiivi tai adessiivi? Entä se sanarimpsu? Ja, sekä, -
- [Kielikeskuksen äidinkielen ja viestinnän opintokokonaisuus 15 op](https://www.plotti.fi/2021/10/07/kielikeskuksen-aidinkielen-ja-viestinnan-opintokokonaisuus-15-op/) - Tiesitkö, että Helsingin yliopiston kielikeskuksessa voit suorittaa opintokokonaisuuksia kieli- ja viestintäopinnoista? Äidinkielen ja viestinnän opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää kirjoittamisen taitoja sekä vahvistaa ja monipuolistaa viestintäosaamista. Voit esimerkiksi mainita opintokokonaisuudesta CV:ssäsi, jolloin saat todennettua osaamistasi työnhakutilanteessa. Opintokokonaisuus on avoin kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille. Äidinkielen ja viestinnän opintokokonaisuus vastaa työelämän tarpeisiin Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen mainitaan usein yhdeksi tärkeimmistä
- [Miten oma ääni kuuluu opiskelutekstissä?](https://www.plotti.fi/2018/02/26/miten-oma-aani-kuuluu-opiskelutekstissa/) - (Teksti on julkaistu alun perin 26.2.2018, ja sitä on muokattu 13.1.2023.) Aloittelevana opiskelijana tietopohjani on rajallinen. Tuntuu, ettei minulla ole mitään lisättävää lähteiden ajatuksiin. Miten saan esseeseen tai tutkielmaan oman ääneni kuuluviin? Kysymyksen esitti minulle eräs opiskelijani akateemisten tekstitaitojen kurssilla. Olimme juuri keskustelleet siitä, miten tieteellisessä tekstissä käyvät vuoropuhelua kirjoittajan oma ääni, lähteiden ääni ja
- [Asiantuntijan kirjoittaminen -kurssi HY:n opiskelijoille syksyllä 2022](https://www.plotti.fi/2022/10/13/asiantuntijan-kirjoittaminen-kurssi-hyn-opiskelijoille-syksylla-2022/) - Helsingin yliopiston Kielikeskus järjestää 2.11.–14.12.2022 kurssin Asiantuntijan kirjoittaminen (2 op). Kurssi on käytännöllinen harjoituskurssi, jolla keskitytään etenkin työelämässä ja asiantuntijaviestinnässä keskeisiin kirjoittamisen lajeihin. Kurssi on avoin kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille. Opettajana toimii äidinkielen yliopisto-opettaja Kimmo Svinhufvud. Kurssilla tarkastellaan ensin erilaisia työelämän tekstilajeja ja kirjoittamisen muotoja. Tämän jälkeen keskitytään omavalintaiseen lajiin ja kirjoitetaan siihen liittyvä kirjoitustyö,
- [Sovella tekstitaitojasi ja vuorovaikutusosaamistasi omaan projektiin!](https://www.plotti.fi/2022/08/16/sovella-tekstitaitojasi-ja-vuorovaikutusosaamistasi-omaan-projektiin/) - Nyt on mainio tilaisuus kasvattaa viestintäosaamista itselle mielekkäässä ympäristössä! Kielikeskuksessa käynnistyy syksyllä 2022 uusi Vuorovaikutus ja tekstitaidot työelämässä -projekti (3 op), joka on suunnattu kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Ideana on, että pääset soveltamaan ja kehittämään äidinkielen (suomi) tekstitaitojasi ja vuorovaikutusosaamistasi jossakin kiinnostuksenkohteisiisi liittyvässä yhteydessä joustavasti itsellesi sopivana ajankohtana. Projekti voi painottua joko kehittämistyöhön, vuorovaikutuksen ja tekstitaitojen
- [Mihin tarvitsemme selkokieltä?](https://www.plotti.fi/2021/12/13/mihin-tarvitsemme-selkokielta/) - Selkokieli on tiettyyn tarkoitukseen kehitetty kielen muoto. Selkokielessä kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli voi olla sekä puhuttua että kirjoitettua. Kirjoitetusta kielessä selkokielen periaatteet ulottuvat sanatasolta aina tekstin typografiaan asti. Puhutussa selkokielessä tärkeitä periaatteita ovat sanavalintojen ja puhetavan lisäksi turvallinen läsnäolo, kuunteleminen sekä kehollisuuden ja fyysisen ympäristön hyödyntäminen puheen
- [Tekstitaitojen merkitys nousee esiin poikkeusoloissa](https://www.plotti.fi/2021/02/27/tekstitaitojen-merkitys-nousee-esiin-poikkeusoloissa/) - Tätä kirjoittaessani, helmikuun lopussa 2021, eletään Suomessa eriskummallisia aikoja. Painettu päivän lehti saattaa sisältää jo vanhentuneita tietoja, ja erilaisia sähköisiä kanavia pitkin kansalaiset yrittävät saada käsitystä heitä koskevista jokapäiväisistä asioita: menevätkö lapset kouluun ja harrastuksiin, saako ravintoloitsija pitää asiakastilansa auki, voiko kauppakeskukseen mennä ja millä ehdoin? Luemme, kuuntelemme ja katselemme erilaisia viestejä. Niissä äänessä ovat
- [Akateeminen opiskeluessee for dummies](https://www.plotti.fi/2021/02/23/akateeminen-opiskeluessee-for-dummies/) - Mikä on akateeminen opiskeluessee? Mistä lähteä liikkeelle, jos moisen tekstin kirjoittamisesta ei ole oikein kokemusta? Tässä kirjoituksessa yritän vastata lyhyesti näihin kysymyksiin ja antaa vinkkejä opiskeluesseen laatimiseen. Akateeminen opiskeluessee on yleensä tieteellisen kirjoittamisen harjoitustyö. Sen muoto noudattaa tieteelliselle tekstille tyypillistä mallia, eli voidaan ajatella, että se olisi tutkiva teksti pienoiskoossa. Kun etsitään jonkin tekstilajin ydintä,
- [Tarinankertojana tieteellisten tekstien maailmassa](https://www.plotti.fi/2021/02/16/tarinankertojana-tieteellisten-tekstien-maailmassa/) - Kirjoittaminen on elämänalue, jolla oppiminen ja kehittyminen ei lopu koskaan. Olen jo varsin nuoresta lukenut paljon ja pitänyt kirjoittamisesta. Koin jo aikaisessa vaiheessa kirjoittamisen olevan minulle se väline, jolla haluaisin ilmaista itseäni. Halusin olla tarinankertoja, kirjailla sivuille sellaisia kuvia, tunnetiloja ja näkymiä, joiden välityksellä lukija voisi saavuttaa jopa immersion. Kirjoitustyyliäni muokkasi vahvasti lukemani kirjallisuus. Internetin
- [Kielenhuollon etäkurssi ja Tieteen popularisointi -tekstipaja keväällä 2021](https://www.plotti.fi/2021/02/10/kielenhuollon-etakurssi-ja-tieteen-popularisointi-tekstipaja-kevaalla-2021/) - Helsingin yliopiston kielikeskus järjestää kaksi kurssia, jotka ovat avoimia Helsingin yliopiston opiskelijoille. Ilmoittautuminen on WebOodissa poikkeuksellisesti jo 15.–21.2.2021. Kirjoitatko tulevassa työssäsi ja opinnoissasi? Tarvitsetko tukea suomenkielisten tekstiesi sujuvoittamiseen? Haluatko kerrata kielenhuollon koukeroita? Tule Kielikeskuksen järjestämälle kurssille Kielen- ja tekstinhuoltoa (KK-AKTE001, 2 op)!Kurssi kestää 4. periodin (18.3.–29.4.). Siihen kuuluu yksi koko ryhmän yhteinen tapaaminen (Zoomissa to
- [Ajatuksia kirjoittamisen kamalasta ihanuudesta](https://www.plotti.fi/2020/11/23/ajatuksia-kirjoittamisen-kamalasta-ihanuudesta/) - Opiskelen yliopistossa nyt toista vuotta pääaineenani yleinen ja aikuiskasvatustiede. Eräs hankalimpia asioita, joita olen kohdannut tämän akateemisen matkani alkupäässä, on kirjoittamisen kamala ihanuus. Pidän niin sanotusta vapaasta kirjoittamisesta valtavasti, sillä kirjoittaminen jäsentää ajatuksiani, ja usein tekstistä luetut ajatukset selkeyttävät ajatteluani lisää. Kirjoittaminen on mielestäni myös turvallinen kommunikaation muoto. Koen olevani jokseenkin hidas reagoimaan keskusteltaessa ja
- [Asiantuntijan tekstitaidot – mihin eläinlääkäri tarvitsee tekstitaitoja työssään?](https://www.plotti.fi/2020/09/07/asiantuntijan-tekstitaidot-mihin-elainlaakari-tarvitsee-tekstitaitoja-tyossaan/) - Akateemiset tekstitaidot ovat kirjoitus- ja lukutaitoja, joita opiskelija ja asiantuntija tarvitsevat. Akateeminen ei tässä kuitenkaan tarkoita vain opintoja vaan kaikkia niitä asiantuntija-ammatteja, joihin opiskelijat yliopistosta valmistuvat. Päätin ottaa selvää, minkälaisia tekstitaitoja eläinlääkäri tarvitsee työssään haastattelemalla eläinlääkäri Päivi Lahtea. Oli kiintoisaa huomata, että myös työelämälähtökohdista käsin esiin nousi paljon yliopiston akateemisten tekstitaitojen kursseilta tuttuja teemoja: lukijan huomioiminentekstin
- [Viestintävastuu](https://www.plotti.fi/2012/09/14/viestintavastuu/) - Viestintävastuu. Viestintävastuu? Kysyin opiskelijalta, mitä on viestintävastuu. Vastaus huvitti minua, sillä uskoisin, että moni meistä vastaisi syyskiireiden keskellä samalla tavalla: ”Siis mikä vastuu? Mä en ainakaan halua ottaa enää mistään lisää vastuuta.” Kun googlaa sanan viestintävastuu, saa tulokseksi lähteitä johtajan viestinnästä erilaisille tahoille tai vaikkapa yritysten kriisitilanteen viestintäkanavia. Sanalla on kuitenkin toinen ja näin syksyn
- [Binge writing – skrivandets helvete](https://www.plotti.fi/2012/09/17/binge-writing-skrivandets-helvete/) - För två år sedan, 2010, disputerade jag på en avhandling om engelska lånord i svenskan. Projektet med avhandlingen tog åtta år, medan jag aktivt skrev ca 1,5 år. Processen var svår. Det var svårt för mig att komma igång med skrivandet och under det år jag skrev aktivt och dagligen, hade jag höga krav på
- [En inledning. En början.](https://www.plotti.fi/2012/09/26/en-inledning-en-borjan/) - Att inleda sin text. Kan något vara svårare. Därför uppmanar många professorer sina studenter att skriva inledningen sist. För då vet man åtminstone vad man ska säga i inledningen. En annan orsak är att det är svårt att börja ”i början”, och kanske enklare att börja ”i mitten” av en text. Jag brukar alltid skriva
- [Osaatko kirjoittaa kaikki vaikeat kirjaimet?](https://www.plotti.fi/2012/10/31/osaatko-kirjoittaa-kaikki-vaikeat-kirjaimet/) - Muutama vuosi sitten nyt jo kouluikäinen tyttäreni kiinnostui ensimmäistä kertaa kirjoittamisesta. Eräänä aamuna hän kysyi minulta töihin lähtiessäni: "Mitä sä teet siellä töissä?" Kerroin, että olin juuri tuona päivänä menossa opettamaan opettajia kirjoittamaan. Tämä oli tyttärestäni tietysti oikein huvittavaa. Hetken kuluttua hän kuitenkin muuttui mietteliääksi ja kysyi sitten: "Osaaks ne opettajat kirjottaa myös kaikki vaikeet
- [Palautetta palautteesta](https://www.plotti.fi/2014/05/15/palautetta-palautteesta/) - Tänä keväänä olen opettamisen ohessa askaroinut yliopistopedagogiikan opintojen projektin parissa. Pienryhmämme kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää kirjoittamisen opetuksen tueksi jotain uutta, josta myöhemmin sitten kerromme lisää. Projektiimme liittyi myös pieni kysely kirjoittamisen ohjauksesta ja palautteesta opiskelijoille, jotka osallistuivat loppusyksystä 2013 akateemisen kirjoittamisen kursseille. Saimme vapaaehtoiseen e-lomakekyselyyn 33 vastausta. Onko kirjoittamisen ohjauksesta yliopistossa ollut hyötyä? Suurin osa
- [Det går inte alltid som i Strömsö – ur en lärares dagbok](https://www.plotti.fi/2014/05/16/det-gar-inte-alltid-som-i-stromso-ur-en-larares-dagbok/) - Det är torsdag och klockan är 10.01 och jag går mot föreläsningssalen där jag ska hålla den tredje föreläsningen i kursen Skriftlig färdighet för svenskspråkiga studerande vid Svenska social- och kommunalhögskolan. Kursen fungerar som ett stöd för studenterna i deras skrivprocess med kandidatavhandlingen. Jag känner hur fjärilarna vaknar till i magen. Även om jag undervisat
- [Tervetuloa Plottiin!](https://www.plotti.fi/2014/05/20/tervetuloa-plottiin/) - Plotti on uusi kirjoittamista ja suullista viestintää käsittelevä sivusto. Se sisältää kirjoituksia kaikesta, mikä liittyy puheviestintään ja kirjoittamiseen sekä myös näiden opettamiseen. Plottia ylläpitää Helsingin yliopiston Kielikeskus. Siihen kirjoittavat Helsingin yliopiston kirjoitusviestinnän ja puheviestinnän opettajat, opiskelijat ja vierailevat kirjoittajat. Aluksi Plotti sisältää kirjoituksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jatkossa mahdollisesti muillakin kielillä. Plotti on tällä hetkellä
- [Kielimuureja tieteen kentällä](https://www.plotti.fi/2014/05/28/kielimuureja-tieteen-kentalla/)
- [Keskusteluta kirjoja, puhuta paneelia](https://www.plotti.fi/2014/06/03/keskusteluta-kirjoja-puhuta-paneelia/) - Tieteellistä kirjoittamista – tai ylipäätään kirjoittamista – opettaessaan tulee usein kehottaneeksi opiskelijoita: ”Keskusteluttakaa käyttämiänne lähteitä keskenään!” Esimerkiksi opinnäytetöissä tavoitteena on muun muassa osoittaa tuntevansa aiheensa kannalta tärkeät lähteet, osaavansa poimia niistä oman työnsä kannalta olennaisen ja vieläpä kykenevänsä muodostamaan lukemastaan analysoinnin kautta uusia merkityksiä, synteesejä. Ei siis yksin riitä, että osaa toistaa omin sanoin käyttämiensä
- ["Peer feedback tells what other people with diverse backgrounds think about my writing"](https://www.plotti.fi/2014/06/12/peer-feedback-tells-what-other-people-with-diverse-backgrounds-think-about-my-writing/)
- [Den vetenskapliga stilen – en utopi?](https://www.plotti.fi/2014/09/17/den-vetenskapliga-stilen-en-utopi/) - Jag är fullt medveten om varför jag är lärare i vetenskapligt skrivande. Efter 15 års undervisningserfarenhet i ämnet vet jag fortfarande inte vad det är. När jag studerade svenska och litteraturvetenskap vid Åbo Akademi skulle vi skriva två längre uppsatser. En kortare (motsvarar nuvarande kandidatavhandling) och en längre (pro gradu-avhandlingen). Det talades hela tiden om
- [Verkkotyökalun avulla itseohjautuvaksi kirjoittajaksi](https://www.plotti.fi/2014/10/09/verkkotyokalun-avulla-itseohjautuvaksi-kirjoittajaksi/) - Kuinka hyvin tunnistat omat vahvuutesi kirjoittajana? Tunnetko epävarmuutta, kun pitäisi kirjoittaa oman alan tieteellistä tekstiä? Mietitkö, kuinka voisit parantaa kirjoitustaitojasi itseopiskelulla? Kielikeskuksen äidinkielen yksikössä olemme juuri saaneet valmiiksi tieteellisen kirjoittamisen itsearviointitestin, joka on nyt kaikkien käytettävissä osoitteessa http://plotti.fi/testit. Testiä voi hyödyntää erilaisilla kirjoittamiskursseilla, mutta sitä voi käyttää myös omien kirjoittamistaitojen reflektointiin täysin itsenäisesti. Kuinka testi
- [Miksi oikeustieteellisen tekstin olisi hyvä olla muuta kuin puuduttavaa ja puisevaa jargonia?](https://www.plotti.fi/2020/04/20/miksi-oikeustieteellisen-tekstin-olisi-hyva-olla-muuta-kuin-puuduttavaa-ja-puisevaa-jargonia/) - Oikeustiede – tuhatsivuisten lakikirjojen tavaamista, pitkien, puisevien tekstien lukemista, monimutkaisten ja käsittämättömien pykälien pänttäämistä. Miten ihmeessä kukaan voi kiinnostua oikeustieteestä? Kuulostaako tutulta? Kun kerron opiskelevani oikeustiedettä, monta kertaa kuulijan ensireaktio on ollut tämä: ”Kuka jaksaa lukea lakikirjoja?” Mielikuvat oikeustieteen opiskelemisen mielekkyydestä kytkeytyvät usein mielikuviin oikeudellisten tekstien puuduttavuudesta. Ottamatta kantaa kuulijan näkemyksen oikeellisuuteen siitä, että oikeustieteen
- [Tieteellinen teksti: kirjoittajan ja lukijan välinen vuoropuhelu](https://www.plotti.fi/2020/03/25/tieteellinen-teksti-kirjoittajan-ja-lukijan-valinen-vuoropuhelu/) - Tieteellisessä tekstissä lukijan ja kirjoittajan välistä vuorovaikutusta luo erityisesti metateksti. Metateksti on kommentoivaa tekstiä, joka auttaa lukijaa tulkitsemaan tekstiä ja luo rakennetta. Se varmistaa tieteellisen tekstin sidoksisuuden ja johdattelee lukijaa eteenpäin juuri kirjoittajan tarkoittamaa polkua pitkin. Kirjoittajan onkin otettava vetovastuu vuorovaikutuksessa lukijan kanssa eikä päästää lukijaa haahuilemaan omilleen. Metatekstillä kirjoittaja määrittelee myös tieteellisen tekstin osien
- [Kirjoittamisen kursseja keväällä 2015](https://www.plotti.fi/2014/12/11/kirjoittamisen-kursseja-kevaalla-2015/) - Helsingin yliopiston Kielikeskus järjestää keväällä 2015 useita erilaisia kirjoittamisen kursseja. Osa kursseista on suunnattu ensisijaisesti perustutkinto-opiskelijoille ja osa taas jatko-opiskelijoille. Alta löydät tarkempaa tietoa seuraavista kursseista: 1) Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille 2) Kirjoittamisen kurssi väitöskirjantekijöille 3) Kielen- ja tekstinhuoltoa tuleville kirjoittamisen ammattilaisille 4) Tieteen popularisointi -tekstityöpaja -- 1) Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille (2 op) Graduntekijöille Kielikeskus järjestää
- [Opettajan kevättodistus](https://www.plotti.fi/2015/06/02/opettajan-kevattodistus/) - Kouluilla on tapana jakaa oppilailleen lukuvuoden päätteeksi koko vuoden ansiot kokoava todistus. Myös yliopisto-opettajan on näin kesäloman kynnyksellä viisasta pohtia omia onnistumisiaan ja onnettomuuksiaan vaikkapa perinteisen kevättodistuksen muodossa. Pelkkiä numeroarvosanoja kritisoidaan kuitenkin aika ajoin riittämättömiksi, joten ryhditän omaa todistustani numeroiden lisäksi sanallisella arvioinnilla. Käyttäytyminen: 8 Osaat pääasiassa käyttäytyä moitteettomasti. Olet yleensä tasapuolinen ja reilu opettaja
- [Kädet tärisee, ajatus karkaa](https://www.plotti.fi/2015/08/18/kadet-tarisee-ajatus-karkaa/) - Suullista viestintätaitoa voisi luonnehtia esimerkiksi näin: Viestintä on tavoitteellista, jäsenneltyä, havainnollistavaa, sosiaalista ja kulttuurista koodistoa noudattavaa sekä tehokasta. Eleet, äänenkäyttö ja puherytmi viritetään optimaaliselle tasolle. Tila, kuuntelijat ja viestintätilanne otetaan huomioon. Jos tämä hyväksytään lähtökohdaksi, voidaan määritelmää soveltaa moniin vuorovaikutustilanteisiin, esiintymisestä kokouksiin ja opetuksesta työpaikkahaastatteluihin. Vaikka kaikki yllä mainittu olisi tiedostettuna, joskus vuorovaikutus ei silti
- [Kirjoittamisen kursseja keväällä 2016](https://www.plotti.fi/2015/12/16/kirjoittamisen-kursseja-kevaalla-2016/) - Helsingin yliopiston Kielikeskus järjestää keväällä 2016 useita erilaisia kirjoittamisen kursseja. Osa kursseista on suunnattu ensisijaisesti perustutkinto-opiskelijoille ja osa taas jatko-opiskelijoille. Alta löydät tarkempaa tietoa seuraavista kursseista: 1) Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille 2) Kirjoittamisen kurssi väitöskirjantekijöille 3) Kielen- ja tekstinhuoltoa tuleville kirjoittamisen ammattilaisille 4) Tieteen popularisointi -tekstityöpaja — 1) 99198 Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille (2 op) Graduntekijöille Kielikeskus
- [Vertaistukea gradunkirjoittajien kurssilta](https://www.plotti.fi/2016/05/23/vertaistukea-gradunkirjoittajien-kurssilta/) - Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa on vuodesta 2011 lähtien järjestetty pro gradua tekeville opiskelijoille Kirjoittamisen kursseja graduntekijöille (2 op). Kurssin tavoitteena on edistää gradujen valmistumista, auttaa opiskelijoita kehittämään työskentelytapojaan sekä tarjota vertaistukea. Kurssit käynnisti äidinkielen yliopisto-opettaja Kimmo Svinhufvud, ja niillä hyödynnetään hänen kehittämäänsä materiaalia, joka on saatavilla myös Gradutakuu-kirjasta. Kursseja järjestetään vuosittain niin suomeksi kuin ruotsiksi, ja
- [Kirjoittamiskursseja keväällä 2017](https://www.plotti.fi/2016/12/16/kirjoittamiskursseja-kevaalla-2017/) - Helsingin yliopiston Kielikeskus järjestää keväällä 2017 useita erilaisia kirjoittamisen kursseja. Osa kursseista on suunnattu ensisijaisesti perustutkinto-opiskelijoille ja osa taas jatko-opiskelijoille. Alta löydät tarkempaa tietoa seuraavista kursseista: 1) Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille 2) Kirjoittamisen kurssi väitöskirjantekijöille 3) Kielen- ja tekstinhuoltoa tuleville kirjoittamisen ammattilaisille 4) Tieteen popularisointi -tekstityöpaja — 1) 99198 Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille (2 op) Kielikeskus järjestää
- [Kirjoittamisen tutkimuksen monet näkökulmat](https://www.plotti.fi/2017/06/01/kirjoittamisen-tutkimuksen-monet-nakokulmat/) - Kirjoittamisen tutkimuksen monet näkökulmat Osallistuin pari viikkoa sitten Jyväskylän yliopistossa järjestetyille Kirjoittamisen tutkimuksen päiville, joissa teemana oli kirjoittamisen muutos ja murros. Monitieteinen kaksipäiväinen seminaari tarjosi varsin kattavan katsauksen siihen, mitä teemoja suomalaisessa kirjoittamisen tutkimuksessa selvitetään ja millaisin menetelmin muutosta lähestytään. Tutkimusta tehdään niin koulu- ja opiskelukirjoittamisesta kuin työelämän tekstikäytänteistä sekä luovasta ja terapiakirjoittamisesta. Mielenkiintoisista rinnakkaisesityksistä oli
- [Matkalla muutokseen](https://www.plotti.fi/2017/06/09/matkalla-muutokseen/) - Muutos ja murros olivat teemana Jyväskylän yliopiston järjestämillä Kirjoittamisen tutkimuksen päivillä 17.5.–18.5.2017. Teema näkyikin esitelmien kiehtovissa otsikoissa, ja runsaasta tarjonnasta oli suorastaan vaikea valita itselle tärkeintä tai mielenkiintoisinta. Aina tuntui, että jäi vaille jotain kiinnostavaa. Milla Käkelän esitelmän otsikkona oli Kirjoittamisen opettaminen ja arviointikulttuurin muutos: matkalla kohti dynaamista arviointia. Käkelä kertoi, että opetti monikulttuurisessa yläkoulussa
- [Kangertaako kandityö?](https://www.plotti.fi/2018/01/29/kangertaako-kandityo/) - Olen akateemisen kirjoittamisen opettajana vuosien myötä tavannut lukuisia yliopisto-opiskelijoita, joita askarruttaa ja pelottaa kandidaatintyön kirjoittaminen. He eivät ehkä luota taitoihinsa kirjoittajina, tai heitä pelottaa ajatus siitä, että pitäisi kirjoittaa tieteellistä tekstiä - ensimmäistä kertaa elämässä. Heillä ei välttämättä myöskään ole vielä käsitystä siitä, millainen teksti kandidaatintyö on. Onko se ”pikkugradu” vai jotain muuta? Opiskelijoiden huoli
- [Klikkiotsikko – silmänkääntötemppu vai oivaltavaa otsikointia?](https://www.plotti.fi/2018/02/07/klikkiotsikko-silmankaantotemppu-vai-oivaltavaa-otsikointia/) - Otsikolla on monta tehtävää. Verkossa otsikon houkuttavuus tuntuu toisinaan olevan sen ainoa tehtävä. Klikkiotsikoita parjataan, mutta myös hyvä verkkokirjoitus tarvitsee koukuttavan otsikon. Raija Moilanen kirjoittaa Kielikellossa (1/2012) otsikon tehtävistä: ”Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse ja mikä on tekstin tarkoitus ja näkökulma. Sen täytyy myös houkuttaa lukemaan. Otsikoiden avulla lukija saa nopeasti yleiskuvan
- [Yhteiskunta digitalisoituu – millaisia kirjoitustaitoja tarvitsen?](https://www.plotti.fi/2019/05/07/yhteiskunta-digitalisoituu-millaisia-kirjoitustaitoja-tarvitsen/) - Digitalisoitumisesta huolimatta – tai oikeastaan sen juuri sen vuoksi – kirjoitustaidot ovat tärkeitä työelämässä menestymiseksi. Olemme siirtyneet informaatioyhteiskunnasta merkitysyhteiskuntaan, joka perustuu vastavuoroiseen viestintään ja sisällöntuotannon kautta luotaviin elämyksiin. Tulevaisuuden työt ovatkin yhä enemmän vuorovaikutukseen liittyviä. Mutta millaisia kirjoitustaitoja yliopistosta valmistuva opiskelija tarvitsee vastatakseen näihin muuttuneen yhteiskunnan ja työelämän haasteisiin? Vielä parikymmentä vuotta sitten työelämä oli
- [Vapaa kirjoittaminen - turhaa töhertämistä vai matka uusiin sfääreihin](https://www.plotti.fi/2018/03/16/vapaa-kirjoittaminen-turhaa-tohertamista-vai-matka-uusiin-sfaareihin/) - Tuntuuko sinusta toisinaan, että kirjoittaminen ei suju? Ajatus ei kulje. Välimerkit eivät tahdo löytää paikkojaan. Saatat tuntea kammottavaa oloa tyhjän paperisi edessä. Suosittelen silloin kokeilemaan vapaata kirjoittamista! Vapaa kirjoittaminen on menetelmä, jossa voi kirjoittaa tietyn ajan ilman rasittavaa itsekontrollia. Tärkeintä on vain työstää tekstiä omien mielleyhtymien mukaan, joko ilman aihetta tai jostain sovitusta aihepiiristä. Kirjoittamista
- [Vaikuta, vakuuta ja viehätä](https://www.plotti.fi/2018/08/24/vaikuta-vakuuta-ja-viehata/) - Historia on tuntenut monia voimakkaita ja nerokkaita puhujia, jotka ovat sanojensa voimalla saaneet kansat liikkeelle ja maailman muuttumaan. Viimeisten vuosisatojen suurten puhujien takaa löytyy kuitenkin usea heitäkin suurempi aiempi ajattelija. Vaikuttavien poliittisten puheiden rakennusaineet voidaan jäljittää antiikin Kreikkaan tai murenevan Rooman tasavallan aikaan. Historiaan jääneet sanat ja ajatukset kuuluvat tänäänkin poliittisessa puheessa. Aristoteles on
- [Kolkuttavatko kurssiesseet takaraivossa? Tieteellisen kirjoittamisen haasteet ja pari ratkaisuehdotusta](https://www.plotti.fi/2020/02/05/kolkuttavatko-kurssiesseet-takaraivossa-tieteellisen-kirjoittamisen-haasteet-ja-pari-ratkaisuehdotusta/) - Tuntuuko tieteellinen kirjoittaminen hankalalta? Ei hätää, et ole yksin. Tieteellisen maailman käytänteet ja niin sanotut “kirjoittamattomat säännöt” voivat tuntua suurilta haasteilta ja suoranaisilta mysteereiltä. Kirjoittaminen on jo itsessään monisyistä puuhaa. Se koostuu eri vaiheista: aiheen löytämisestä, tekstin rakenteen hahmottelusta, itse sisällön suunnittelusta ja vasta kaiken tämän jälkeen lopulta itse tekstin tuottamisesta. Akateeminen kirjoittaminen taas sisältää
- [Suhdetaso tulee näkyväksi poikkeusolosuhteissa](https://www.plotti.fi/2020/04/02/suhdetaso-tulee-nakyvaksi-poikkeusolosuhteissa/) - Tätä tekstiä kirjoittaessani koko maailma elää poikkeusoloissa. Suomessa oppilaitokset ovat siirtyneet verkko-opetukseen ja suuri osa työvoimasta työskentelee etänä. Etäisyydestä on tullut pakon edessä uusi sosiaalinen normi. Uusi omituinen arki mullistaa työn ja opiskelun vuorovaikutusta. Puheviestinnän opettajana työskentelen tiiviisti vuorovaikutusosaamisen ilmiön parissa. Opetan ja tutkin sitä, millaista on tehokas ja tarkoituksenmukainen viestintä – siis miten voimme

## Sivut

- [Mikä Plotti on?](https://www.plotti.fi/mika-plotti-on/) - Plotti on kirjoittamista ja suullista viestintää käsittelevä sivusto. Se sisältää kirjoituksia kaikesta, mikä liittyy puheviestintään ja kirjoittamiseen sekä myös näiden opettamiseen. Plottia ylläpitää Helsingin yliopiston Kielikeskus. Siihen kirjoittavat Helsingin yliopiston kirjoitusviestinnän ja puheviestinnän opettajat, opiskelijat ja vierailevat kirjoittajat. Aluksi Plotti sisältää kirjoituksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jatkossa mahdollisesti muillakin kielillä.
- [Vapaavalintaiset kurssit](https://www.plotti.fi/vapaavalintaiset-kurssit/) - Tätä sivulta löydät Helsingin yliopiston kielikeskuksen kirjoittamisen ja vuorovaikutusosaamisen (suomi) vapaavalinnaiset opinnot lukuvuonna 2023–2024 periodeittain:KK-AI003 Haastavat vuorovaikutustilanteet, 2 op (periodi 2)KK-AI007 Kirjoittamisen kurssi graduntekijöille, 2 op (periodi 3)KK-FIN06 Työelämän viestintää suomeksi, 2 op (periodi 3)KK-AI006 Kielen- ja tekstinhuoltoa, 2 op (periodi 4)KK-AI009 Luovat menetelmät kirjoittamisen tukena, 2 op (periodi 4)KK-AI010 Opiskelijasta akateemiseksi asiantuntijaksi, 3 op
- [Kielikeskuksen äidinkielen ja viestinnän opintokokonaisuus (suomi), 15 op](https://www.plotti.fi/kielikeskuksen-aidinkielen-ja-viestinnan-opintokokonaisuus-suomi-15-op/) - Tiesitkö, että Helsingin yliopiston kielikeskuksessa voit suorittaa opintokokonaisuuksia kieli- ja viestintäopinnoista? Äidinkielen ja viestinnän opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää kirjoittamisen taitoja sekä vahvistaa ja monipuolistaa viestintäosaamista. Voit esimerkiksi mainita opintokokonaisuudesta CV:ssäsi, jolloin saat todennettua osaamistasi työnhakutilanteessa. Äidinkielen ja viestinnän opintokokonaisuus vastaa työelämän tarpeisiin Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen mainitaan usein yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Lähes kaikissa työtehtävissä toimitaan ryhmässä, neuvotellaan, verkostoidutaan ja
- [SKIS](https://www.plotti.fi/skis/) - På den här sidan hittar du information om SKIS-kursen vid Språkcentrum, Helsingfors universitet. Vad är SKIS? SKIS-kursen är en kurs i skrivande som är friare till formen än en traditionell skrivkurs, både när det gäller innehåll och tidsschema. På kursen bestämmer studerandena själva både de egna lärandemålen och innehållet i de skrivuppgifter som de vill
- [OMA](https://www.plotti.fi/oma/) - Tämä sivu sisältää tietoa Helsingin yliopiston Kielikeskuksen järjestämistä Kirjoittamisen OMA-kursseista. Mikä OMA-kurssi on? OMA-kurssi on kirjoittamisen kurssi, joka tarjoaa tavanomaista kirjoittamisen kurssia enemmän vapautta sekä sisällön että aikataulun suhteen. Kurssilla opiskelija määrittelee itse omat tavoitteensa sekä teemat, joihin hän haluaa paneutua. OMA-lyhenne tulee sanoista ”opiskelua monimuotoisesti ja autonomisesti”. Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa toteutetaan vuosittain OMA-kursseina akateemisten
- [OMA-kurssin toteutus](https://www.plotti.fi/oma-kurssin-toteutus/) - Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Se sisältää 6 - 8 tuntia kontaktiopetusta ja 46 - 48 tuntia itsenäistä työskentelyä yhden periodin aikana. Itsenäiseen työskentelyyn sisältyy pakollinen pienryhmätapaaminen ja laajahkoja kirjoitustehtäviä. Osa kurssityöskentelystä voidaan toteuttaa verkko-opetuksena. Esimerkki kurssin toteutussuunnitelmasta: viikko 1: Lähitapaaminen: Kurssin aloitus (2 h) Oppimistavoitteiden määritteleminen Työskentelysuunnitelmien laatiminen viikko 2: Lähitapaaminen: Työskentelysuunnitelmien käsittely (2 - 3
- [Mikä OMA-kurssi on?](https://www.plotti.fi/mika-oma-kurssi-on/) - OMA-kurssi on kirjoittamisen kurssi, joka tarjoaa tavanomaista kirjoittamisen kurssia enemmän vapautta sekä sisällön että aikataulun suhteen. Kurssilla opiskelija määrittelee itse omat tavoitteensa sekä teemat, joihin hän haluaa paneutua. OMA-lyhenne tulee sanoista "opiskelua monimuotoisesti ja autonomisesti". Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa toteutetaan vuosittain OMA-kursseina akateemisten tekstitaitojen ryhmiä. Lukuvuonna 2018 - 2019 ryhmiä järjestetään mm. biotieteellisen, maatalous-metsätieteellisen, oikeustieteellisen ja
- [Ota yhteyttä](https://www.plotti.fi/ota-yhteytta/)
- [Kenelle OMA-kurssi sopii?](https://www.plotti.fi/kenelle-oma-kurssi-sopii/) - OMA-kurssi soveltuu erityisesti opiskelijoille, jotka kykenevät itsenäiseen työskentelyyn, mutta ovat valmiita myös työskentelemään ryhmässä tekstien parissa opiskelijoille, jotka haluavat esimerkiksi panostaa johonkin asiaan, joka on heille erityisen vaikea äidinkielellä kirjoittamisessa opiskelijoille, joille tavanomainen äidinkielen kurssi ei enää ole ajankohtainen (esim. gradu on jo valmis ja tarpeet ovat työelämässä). OMA-kurssin toteutus Palaa alkuun
- [Hur avlägger du kursen?](https://www.plotti.fi/hur-avlagger-du-kursen/) - På kursen används s.k. flerformsundervisning, vilket innebär att studerandena jobbar i klassrummet, men också via nätet eller i smågrupper med andra studerande. Kursen innehåller 8 timmar kontaktundervisning och 46 timmar eget arbete under en period. I kursen ingår minst en träff med smågruppen, samt två större skrivuppgifter och en reflekterande text. En del av arbetet
- [För vem passar SKIS?](https://www.plotti.fi/for-vem-passar-skis/) - Kursen är lämplig för sådana studerande: som klarar av att arbeta självständigt, men som också är beredda att få och ge respons på sina egna och andras texter som vill fokusera på en speciell aspekt när det gäller skrivande på sitt eget modersmål för vilka en traditionell skrivkurs inte längre är aktuell (dvs. sådana studerande
- [Vad är SKIS?](https://www.plotti.fi/vad-ar-skis/) - SKIS-kursen är en kurs i skrivande som är friare till formen än en traditionell skrivkurs, både när det gäller innehåll och tidsschema. På kursen bestämmer studerandena själva både de egna lärandemålen och innehållet i de skrivuppgifter som de vill utföra. SKIS är en förkortning av "Självständig kurs i skrivande". Självständig kurs i skrivande – SKIS

## Kategoriat

- [Yleinen](https://www.plotti.fi/category/yleinen/)
- [Artikkelit](https://www.plotti.fi/category/artikkelit/)
- [Uutiset](https://www.plotti.fi/category/uutiset-2/)

## Avainsanat

- [Puheviestintä](https://www.plotti.fi/tag/puheviestinta/)
- [suomi](https://www.plotti.fi/tag/suomi/)
- [Kirjoitusviestintä](https://www.plotti.fi/tag/kirjoitusviestinta/)
- [svenska](https://www.plotti.fi/tag/svenska/)
- [uutiset](https://www.plotti.fi/tag/uutiset/)
- [English](https://www.plotti.fi/tag/english/)
- [kurssit](https://www.plotti.fi/tag/kurssit/)
- [kirjoittaminen](https://www.plotti.fi/tag/kirjoittaminen/)
- [tunteet](https://www.plotti.fi/tag/tunteet/)
- [akateeminen kirjoittaminen](https://www.plotti.fi/tag/akateeminen-kirjoittaminen/)
- [projekti](https://www.plotti.fi/tag/projekti/)
- [työharjoittelu](https://www.plotti.fi/tag/tyoharjoittelu/)
- [korkeakouluharjoittelu](https://www.plotti.fi/tag/korkeakouluharjoittelu/)
- [vuorovaikutusosaaminen](https://www.plotti.fi/tag/vuorovaikutusosaaminen/)